William Carleton

| kuolinpaikka = - | ammatit = kirjailija | arvonimi = - | äidinkieli = | kansalaisuus = Irlanti | aikakausi = | tyylilajit = | aiheet = | suuntaus = | tuotannon kieli = englanti | debyyttiteokset = | pääteokset = | sivusto = | puoliso = | lapset = | vanhemmat = | palkinnot = | ehdokkuudet = | uskonto = | huomioita = | allekirjoitus = }} William Carleton (1794−1869) oli irlantilainen kirjailija. Toivioretki Lough Dergiin, niin sanottuun Pyhän Patrickin kiirastuleen, aiheutti hänen ensimmäisen kirjallisen kokeensa. Suuren suosion sekä yleisön että arvostelijain puolelta saavuttivat hänen kuvauksensa Irlannin kansanelämästä ja oloista. Niiden nimenä on ''Traits and stories of the Irish peasantry'' (1830). Romaani ''Fardorougha the miser'' ilmestyi 1839. Vuonna 1841 Carleton julkaisi uuden sarjan kertomuksia, joista yleisimmin tunnettu on hupaisa luonnos ''The misfortunes of Barney Branagou''. Poliittisessa ja kirkollisessa suhteessa tendensillinen oli kertomus ''Valentine M’Clutchy'' (1845, 3 nid.), sillä sen tarkoitus oli edistää Irlannin vapautumista ja puolustaa katolista papistoa.

Carletonin muita teoksia ovat ''Rody the rover'' (1854); ''The black prophet'', joka tarjoaa järkyttävän kuvan irlantilaisesta nälänhädästä vuonna 1846; ''The clarionet'' (1852); ''Red Hall'' (1852); ''The evil eye'' (1860); ''The double prophecy'' (1862). Hänen kuoltuaan ilmestyivät vielä ''The fair of Emyvale and the master and scholar'' (kertomuksia, 1870) ja ''Farm ballads'' (1873). Carleton osasi aina myötätuntoisesti kuvata maalaisten iloja ja suruja.

Carletonia käsittelevä O’Donoghuen teos ''The life of William Carleton'' (1896) sisältää Carletonin kirjoittaman omaelämäkerran sekä hänen kirjeitään. ''Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja'' (WSOY 1933) sisältää Carletonin tekstin. Wikipedian tuottama